-
Notifications
You must be signed in to change notification settings - Fork 0
/
node16.html
executable file
·283 lines (248 loc) · 12.1 KB
/
node16.html
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
55
56
57
58
59
60
61
62
63
64
65
66
67
68
69
70
71
72
73
74
75
76
77
78
79
80
81
82
83
84
85
86
87
88
89
90
91
92
93
94
95
96
97
98
99
100
101
102
103
104
105
106
107
108
109
110
111
112
113
114
115
116
117
118
119
120
121
122
123
124
125
126
127
128
129
130
131
132
133
134
135
136
137
138
139
140
141
142
143
144
145
146
147
148
149
150
151
152
153
154
155
156
157
158
159
160
161
162
163
164
165
166
167
168
169
170
171
172
173
174
175
176
177
178
179
180
181
182
183
184
185
186
187
188
189
190
191
192
193
194
195
196
197
198
199
200
201
202
203
204
205
206
207
208
209
210
211
212
213
214
215
216
217
218
219
220
221
222
223
224
225
226
227
228
229
230
231
232
233
234
235
236
237
238
239
240
241
242
243
244
245
246
247
248
249
250
251
252
253
254
255
256
257
258
259
260
261
262
263
264
265
266
267
268
269
270
271
272
273
274
275
276
277
278
279
280
281
282
283
<!DOCTYPE HTML PUBLIC "-//W3C//DTD HTML 3.2 Final//FI">
<!--Converted with jLaTeX2HTML 2002 (1.62) JA patch-1.4
patched version by: Kenshi Muto, Debian Project.
LaTeX2HTML 2002 (1.62),
original version by: Nikos Drakos, CBLU, University of Leeds
* revised and updated by: Marcus Hennecke, Ross Moore, Herb Swan
* with significant contributions from:
Jens Lippmann, Marek Rouchal, Martin Wilck and others -->
<HTML>
<HEAD>
<TITLE>3.2 Phone - fooni,
äänne</TITLE>
<META NAME="description" CONTENT="3.2 Phone - fooni,
äänne">
<META NAME="keywords" CONTENT="annotation_guide">
<META NAME="resource-type" CONTENT="document">
<META NAME="distribution" CONTENT="global">
<META HTTP-EQUIV="Content-Type" CONTENT="text/html; charset=utf-8">
<META NAME="Generator" CONTENT="jLaTeX2HTML v2002 JA patch-1.4">
<META HTTP-EQUIV="Content-Style-Type" CONTENT="text/css">
<LINK REL="STYLESHEET" HREF="annotation_guide.css">
<LINK REL="next" HREF="node17.html">
<LINK REL="previous" HREF="node15.html">
<LINK REL="up" HREF="node14.html">
<LINK REL="next" HREF="node17.html">
</HEAD>
<BODY >
<!--Navigation Panel-->
<A NAME="tex2html907"
HREF="node17.html">
<IMG WIDTH="37" HEIGHT="24" ALIGN="BOTTOM" BORDER="0" ALT="next" SRC="next.png"></A>
<A NAME="tex2html901"
HREF="node14.html">
<IMG WIDTH="26" HEIGHT="24" ALIGN="BOTTOM" BORDER="0" ALT="up" SRC="up.png"></A>
<A NAME="tex2html895"
HREF="node15.html">
<IMG WIDTH="63" HEIGHT="24" ALIGN="BOTTOM" BORDER="0" ALT="previous" SRC="prev.png"></A>
<A NAME="tex2html903"
HREF="node1.html">
<IMG WIDTH="65" HEIGHT="24" ALIGN="BOTTOM" BORDER="0" ALT="contents" SRC="contents.png"></A>
<A NAME="tex2html905"
HREF="node63.html">
<IMG WIDTH="43" HEIGHT="24" ALIGN="BOTTOM" BORDER="0" ALT="index" SRC="index.png"></A>
<BR>
<!--End of Navigation Panel-->
<!--Table of Child-Links-->
<A NAME="CHILD_LINKS"><STRONG>Aliluvut</STRONG></A>
<UL>
<LI><A NAME="tex2html909"
HREF="node16.html#SECTION03221000000000000000">Määritelmä ja käyttötarkoitus</A>
<LI><A NAME="tex2html910"
HREF="node16.html#SECTION03222000000000000000">Paikantaminen ja rajaaminen</A>
<UL>
<LI><A NAME="tex2html911"
HREF="node16.html#SECTION03222010000000000000">Tee rajaus seuraavien periaatteiden mukaisesti:</A>
</UL>
<BR>
<LI><A NAME="tex2html912"
HREF="node16.html#SECTION03223000000000000000">Riippuvuudet muista yksiköistä</A>
<LI><A NAME="tex2html913"
HREF="node16.html#SECTION03224000000000000000">Kuvauksen valinta</A>
</UL>
<!--End of Table of Child-Links-->
<HR>
<H1><A NAME="SECTION03220000000000000000"></A><A NAME="sub:Phone-fooni-aanne"></A><A NAME="236"></A><A NAME="237"></A><A NAME="238"></A>
<BR>
3.2 Phone - fooni,
äänne
</H1>
<P>
<H2><A NAME="SECTION03221000000000000000">
Määritelmä ja käyttötarkoitus</A>
</H2>
<P>
Puheäänne eli fooni on tietyntyyppisen artikulaatioliikkeen abstraktio.
Yleensä äänteiden luokittelussa käytetään jotakin yleisesti tunnettua
transkriptiojärjestelmää, esimerkiksi kansainvälistä foneettista aakkostoa
(<I>International Phonetic Alphabet</I> eli <I>IPA</I><A NAME="242"></A>),
joka määrittelee, minkälaiset artikulatoriset piirteet ovat tärkeitä
ja voivat esiintyä maailman kielissä ja kuinka näitä tulisi merkitä.
Äänteiden segmentointi ja foneettisen transkription tekeminen vaatii
runsaasti harjoittelua ja perehtymistä artikulaatiofonetiikkaan.
<P>
Äänteitä voidaan luokitella ja kuvata käyttötarkoituksesta riippuen
eri tarkkuuksilla. Äänteiden nimikointi perustuu ensisijaisesti havaintoon,
mutta akustisia kuvauksia on aina syytä käyttää apuna erityisesti
äännerajojen paikantamisessa.
<P>
<H2><A NAME="SECTION03222000000000000000">
Paikantaminen ja rajaaminen</A>
</H2>
<P>
Tunnistetaan ensin sekä kuulonvaraisesti että akustisten kuvausten
perusteella äänne ja sen naapuriäänteet. "Zoomaa"
äänen visualisointia niin, että ruudulla on näkyvissä vain 3-10
äänteen mittainen pätkä ja aaltomuotokuvaajan pienemmätkin "ripellykset"
erottuvat selvästi. Kuuntele eri mittaisia pätkiä näkyvissä olevalta
alueelta, jotta löydät äänteet paremmin. Äänne pitää aina tunnistaa
kuuntelemalla sitä kontekstissaan. Jos segmenttiä kuuntelee yksinään,
sen tarkkaa laatua ei useinkaan voi havaita oikein, ja segmentin alussa
ja lopussa voi kuulua häiritseviä naksahduksia, jolleivät segmenttirajat
ole tarkasti amplitudin nollakohdissa.
<P>
Tämän jälkeen asetetaan alku- ja loppurajat äänteen tyypin mukaisesti
(ks. esimerkit liitteessä <A HREF="node59.html#cha:Aanteiden-segmentointiesimerkkeja">C</A>).
<P>
Jos äänneyksiköitä tuntuu löytyvän odotetusta poikkeava lukumäärä,
on parasta uskoa havaintoaan ja valita näille yksiköille parhaiten
sopivat symbolit. On huonompi ratkaisu sijoittaa äänteiden rajat mielivaltaiselta
tuntuviin paikkoihin ja käyttää niille huonosti sopivia symboleita.
<P>
Mikäli äänne tuntuu olevan esimerkiksi vain yhden äänihuuliperiodin
mittainen tai erittäin lyhytkestoinen (esim. alle 10 ms), sitä ei
normaalitapauksessa kannata rajata erillisenä äänteenä vaan jommankumman
naapurinsa osana.
<P>
Mikäli vokaaliäänne on selvästi diftongi (tavunsisäinen vokaalijono),
rajataan sen alku- ja loppuosa erillisinä äänteinä. Huomaa kuitenkin,
että joskus fonologisessa mielessä odottamasi diftongi saatetaan tuottaa
monoftongina - älä silloin pakota segmenttiä kahteen osaan. Samat
neuvot koskevat tavurajan ylittäviä vokaaliyhtymiä.
<P>
Pitkiä foneemeja edustavat äänteet rajataan vain yhtenä äännesegmenttinä.
Esim. pitkä /k:/-konsonantti rajataan samalla tavalla kuin lyhyt /k/,
sillä äännekerroksessa näillä ei välttämättä ole selvää foneettista
eroa. (Huom: Vain yksi [k] segmentoidaan myös, vaikka löytäisit
aaltomuotokuvasta pitkähkön [k]-äänteen keskeltä useita laukeaman
näköisiä ''sykkyröitä''! On hyvin tavallista, että [k]-klusiilin
laukeama on epämääräinen, sillä kielen selkä on pinta-alaltaan suuri
ja sen liikuttelu artikuloidessa on luonnostaan vähemmän tarkkaa kuin
esimerkiksi kielen kärjen.)
<P>
<H4><A NAME="SECTION03222010000000000000">
Tee rajaus seuraavien periaatteiden mukaisesti:</A>
</H4>
<P>
<OL>
<LI>Sijoita raja auditiivisin perustein kohtaan, jossa rajan vasemmalla
puolella olevaa osiota kuunnellessa rajaa seuraava äänne ei vielä
erotu kuulohavainnon perusteella ja rajan oikealla puolella olevaa
osiota kuunnellessa et erota mikä edellinen äänne on.
</LI>
<LI>Tarkenna auditiivisin perustein tekemääsi rajausta siirtämällä rajaa
akustisin perustein löytyneeseen muutoskohtaan, jos tämä on tarpeen
eikä aiheuta kovin suurta muutosta rajan paikkaan.
</LI>
<LI>Kun rajan paikka on suunnilleen löytynyt, noudata lisäksi seuraavia
sääntöjä aina, kun se on tarkoituksenmukaista (ts. kun raja ei edelliseen
kohtaan nähden siirry kohtuuttomasti):
<P>
<OL>
<LI>Jos äänne on soinnillinen, sijoita raja äänihuuliperiodin alkuun.
Soinnillisuuden tunnistat siitä, että aaltomuodossa näkyy lähes samanlaisina
toistuvia kuvioita
</LI>
<LI>Sijoita raja äänisignaalin nollakohtaan, ts. kohtaan, jossa aaltomuotokäyrä
ylittää vaakasuoran nollarajan.
</LI>
<LI>Sijoita raja kohtaan, jossa aaltomuotokäyrä nousee ylöspäin.
</LI>
<LI>Sijoita raja jonkin oheisen esimerkin mukaisesti.
</LI>
</OL>
</LI>
</OL>
Esimerkkejä eri äänteiden välisten rajojen sijoittamisesta on liitteessä
<A HREF="node59.html#cha:Aanteiden-segmentointiesimerkkeja">C</A>.
<P>
<H2><A NAME="SECTION03223000000000000000">
Riippuvuudet muista yksiköistä</A>
</H2>
<P>
Äännesegmentti liittyy suoraan signaaliin tai kaikkiin signaaleihin,
joissa äänne esiintyy samalla hetkellä saman puhujan tuottamana. Mikäli
puhunnos-, tavu- ja sanekerrokset ovat ennestään olemassa, tulisi
puhunnosten, tavujen ja saneiden alku- ja loppurajat soveltuvin osin
kohdistaa vastaavien äännerajojen kanssa. Huomaa kuitenkin, että usein
esiintyy myös äänteitä, jotka ylittävät tavu- tai sanarajan ja joita
ei siksi voida perustellusti sitoa vain yhteen tavu- tai saneyksikköön
(esim. suomen kielen geminaatta tai sanojen rajalla esiintyvä vokaaliäänne,
johon edellinen sana loppuu ja jolla seuraava sana saumattomasti alkaa).
<P>
<H2><A NAME="SECTION03224000000000000000">
Kuvauksen valinta</A>
</H2>
<P>
Ensisijaisesti kuulonvaraisin, mutta osittain akustisin kriteerein
valitaan kyseistä äännettä kuvaava symboli ja tarkkeet kansainvälisen
foneettisen aakkoston (IPA, <A
HREF="node62.html#IPAHandbook">4</A>) käyttämien foneettisten
piirteiden mukaisesti.
<P>
Sama äänne voidaan kuvata foneettisesti joko ASCII-muotoisena (Worldbet-
ja X-SAMPA-aakkostot) tai mahdollisesti IPA-kirjasimella, mikäli käytettävä
annotointiohjelma sen sallii. ASCII-muotoisia aakkostoja tulisi suosia,
koska ne ovat koneluettavia ja koska niiden siirto järjestelmästä
toiseen aiheuttaa vähiten muunnosongelmia. Jos annotaatioista halutaan
myöhemmin luoda esitysgrafiikkaa, ASCII-muodossa kuvatut äänteet voidaan
muuntaa IPA-kirjasimelle. Worldbet-aakkoston merkit on kuvattu liitteessä
<A HREF="node56.html#sec:Worldbet-symbolit">A</A>.
<P>
Pyri löytämään äännettä parhaiten kuvaava foneettinen perussymboli.
Lisää tämän jälkeen tarvittavat tarkemerkit. Jokaiselle äännesegmentille
saa antaa vain yhden foneettisen perussymbolin tarkkeineen. Jos tunnet
tarvitsevasi useamman perussymbolin, rajaa jokaiselle oma segmenttinsä.
<P>
Foneettisen transkription pitäisi kuvata mahdollisimman tarkasti äänteestä
syntyvää kuulohavaintoa. Pyri siis välttämään tietoista tai tiedostamatonta
tukeutumista esimerkiksi foneemiseen kuvaukseen. Kun mietit, mikä
transkriptio ts. nimike äänteelle sopisi, ajattele ääntöväylän asentoa
ja sitä, mihin suuntiin artikulaatioelimet ovat matkalla. Tämä voi
helpottaa epäselvien äänteiden nimikointia.
<P>
<HR>
<!--Navigation Panel-->
<A NAME="tex2html907"
HREF="node17.html">
<IMG WIDTH="37" HEIGHT="24" ALIGN="BOTTOM" BORDER="0" ALT="next" SRC="next.png"></A>
<A NAME="tex2html901"
HREF="node14.html">
<IMG WIDTH="26" HEIGHT="24" ALIGN="BOTTOM" BORDER="0" ALT="up" SRC="up.png"></A>
<A NAME="tex2html895"
HREF="node15.html">
<IMG WIDTH="63" HEIGHT="24" ALIGN="BOTTOM" BORDER="0" ALT="previous" SRC="prev.png"></A>
<A NAME="tex2html903"
HREF="node1.html">
<IMG WIDTH="65" HEIGHT="24" ALIGN="BOTTOM" BORDER="0" ALT="contents" SRC="contents.png"></A>
<A NAME="tex2html905"
HREF="node63.html">
<IMG WIDTH="43" HEIGHT="24" ALIGN="BOTTOM" BORDER="0" ALT="index" SRC="index.png"></A>
<BR>
<B> :</B> <A NAME="tex2html908"
HREF="node17.html">3.3 VoiceQuality - äänenlaatu</A>
<B> :</B> <A NAME="tex2html902"
HREF="node14.html">3. Foneettiset yksiköt</A>
<B> :</B> <A NAME="tex2html896"
HREF="node15.html">3.1 PhoneticUtterance - puhunnos</A>
  <B> <A NAME="tex2html904"
HREF="node1.html">Sisältö</A></B>
  <B> <A NAME="tex2html906"
HREF="node63.html">Hakemisto</A></B>
<!--End of Navigation Panel-->
<ADDRESS>
Mietta Lennes
2005-05-11
</ADDRESS>
</BODY>
</HTML>